Duon synttärit

Taidan hiukan toistaa itseäni, mutta uskotteko, että kiirettä on pitänyt. Eilen oli työreissussa isolla kirkolla ja siihen sekin päivä sitten meni ja työt vain kasaantuivat. Viikko sitten tytöt täyttivät  kokonaiset viisi vuotta ja viikonloppuna juhlimme heidän synttäreitään.

Menin tarjottavien suhteen melko simppelillä linjalla, hyödyntäen valmiita ja puolivalmiita tuotteita. Koska synttäritjuhlat olivat laskiaissunnuntaina oli pyödässä tarjolla tietenkin laskiaispullia. Pullat ja täytekakku tulivat kaupan pakastealtaasta, mutta ihan hyviltä maistuivat molemmat ja kakku teki oikein hyvin kauppansa. Paremmin kuin ne itse tekemäni täytekakut, mutta olen tainnut aikaisemminkin mainita, että täytekakut eivät niihen bravuureihini sisälly.

Suolaisena tarjottavana pyödästä löytyi pizzarottia ja tortilla etanoita. Näissä oli hieman enemmän näpertelemistä, mutta nämä olivat tyttöjen itse valitsemia tarjottavia Mestarirotan reseptit keittokirjasta, joten toteutettavahan ne oli.

Nyt on juhlat juhlittu ja vuoden päästä uudestaan. Hyvää loppuviikkoa. Ja viikonloppuna vihdoinkin se arvonta, jota lupailin blogin 1-vuotis taipaleen kunniaksi.

Sittenkin onnistuneet synttärit

Viimeisen kahdeksan vuoden ajan  joulun odotukseen ja valmisteluun on tullut pieni tauko, sillä kahdeksan vuotta sitten joulukuun alussa minusta tuli ensimmäistä kertaa äiti. Synttäreiden vietto ja ajoittaminen vie siis nykyisin hieman huomiota jouluvalmisteluilta. Ehkä tämän takia alankin mielellään valmistautua jouluun jo hyvissä ajoin marraskuun puolella.

Esikoinen on syntynyt pari päivää ennen itsenäisyyspäivää. Jos itsenäisyyspäivälle on sattunut pitkä viikonloppu, ollaan synttärit pyritty yleensä järjestämään etupainoitteisesti. Silmällä pitäen sitä mahdollisuutta, että ihmiset hyödyntävät pitkää viikonloppua vaikka matkusteluun. Viime vuosina oman lisänsä ajoitukseen ovat tuoneet jalkapallon turnausajankohdat. Välillä tuntuu, että aikaikkuna johon synttärit pystyy ajoittamaan on todella kapea.

Olemme järjestäneet esikoiselle nyt neljä kertaa kaverisynttärit. Ensimmäistä kertaa sinä vuonna, kun poika täytti viisi vuotta. Kaksi kertaa juhlat on pidetty kotona ja kaksi kertaa ulkoistettuna. Aina kutsussa on ollut ilmoittautuminen tiettyyn päivään mennessä synttäreille. Kolmena ensimmäisenä vuonna homma toimi todella hyvin ja ihmiset ilmoittautuivat asianmukaisesti. Aina on kaverit tulleet synttäreille, joten hieman olin ihmeissäni, kun tällä kertaa ilmoittautumispäivään mennessä ei ollut tullut yhtään osallistumisilmoitusta. Vedin asiasta oikeasti  pientä paniikkia, niin että menetin yöunet useaksi yöksi ja tämän seurauksena sain hirveän migreenikohtauksen,  niin että yksi työpäivä meni sen seurauksena puoliksi harakoille.

Tilanteen teki epämukavaksi vielä se, että tällä kertaa meillä oli varattuna synttärit kodin ulkopuolelle. Minimimäärä pelaajia pelin aikaansaamiseksi oli kuusi. Vaikka kukaan ei virallisesti ilmoittautunut, niin harkoissa kyselemällä ilmeni, että porukkaa synttäreille on tulossa. Osa oli kuitenkin vielä synttäripäivänä kysymysmerkkejä. Loppujen lopuksi vain kaksi kutsuista ei päässyt ja toinen heistäkin olisi tullut, mutta oli sairaana.  Sitä en vain edelleenkään ymmärrä, että miksi yksikään ei synttäreille ilmoittautunut, vaikka kutsussa näin nimenomaisesti luki. Johtuiko siitä, että täällä meillä päin on ollut myös kutsuilmoituksia, joissa ilmoittautumiset vain silloin, jos ei pääse paikalle. Onko tällaiset kutsut sotkeneet niin paljon, että nytkin ajateltiin asian olevan näin. Tiedä sitten, mutta aika paljon murhetta ehdin asiasta kantaa ja hieman ehkä ihmettelen ihmisten sisälukutaitoa sekä ajattelua.  Pääasia kuitenkin, että synttärit onnellisesti ohi ja päivänsankari sekä kaverit olivat tyytyväisiä juhliin.

Ja näin vanhempana pääsi tällä kertaa itse kutsujen aikana helpolla. Tarjoiluunkaan ei tullut hirveästi panostettua ja tämä oli ihan hyvä, sillä pojat ei hirveästi malttanneet herkutella ja loppua kohti taukohuoneessa ei juurikaan viihdytty. Karkit, sipsit, keksit, limut ja pikkupizzat riittivät aivan hyvin ja niitä jäi vielä kotiinkin kannettavaksi.

Aluksi suunnittelimme jalkapallosynttäreitä, mutta tilaa ei ollut  vapaana enää syyskuun loppupuolella. Siinä sitten meni suunnitelmat kivasti uusiksi. Se oli varmaa, että tällä kertaa halusin ulkoistetut synttärit. Minusta ei ole vain järjestämään ohjelmaa isolle poikajoukolle ja edellisenä vuonna synttärit meni loppua kohden pelkäksi Xboxin pelailemiseksi. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat järjestää upeita synttäreitä ilman stressiä. Itsellä tupaa vaan stressitaso sen verran korkeaksi ohjelman, tarjottavien ja siivouksen kanssa, että näissä synttäriasioissa tulen varmasti myös jatkossa turvautumaan ulkopuolisiin palveluihin.

Tällä kertaa loppujen lopuksi päädyimme lasersotaan. Minimi määrä pelaajia on kuusi. Upposi hyvin noihin kahdeksan vuotiaisiin, mutta soveltuu varmasti aivan huipusti myös yritysten henkilökuntatapahtumiin. Voisin jopa kuvitella itse osallistuvani tuohon, sen verran hauskalta poikien meno vaikutti. Sen verran kivaa oli, että meidän nuorimies ilmoitti, että haluaa ensi vuonnakin järjestää synttärit samassa paikassa.

Toivottavasti olette säästyneet synttäristressiltä. Tykkäätkö itse järjestää juhlat kotona vai ulkoistetaanko teillä juhlia ?

Kukka asetelmat tyttöjen ristiäisistä

Tällä viikolla on laiskottanut. Töiden jälkeen on inspiraatio ollut ihan nollassa ja on tullut tehtyä   vain pakolliset asiat. Muuten olen ottanut aika rennosti. Loma olisi kovasti jo mielessä, mutta vielä pitäisi jaksaa kaksi viikkoa töissä.

Pieni Lintu blogin tämän viikon makrotex-haasteen aihe on asetelma. Asetelmat ovat kauniita ja muilla niitä ihailen kovasti. Omassa kodissa asetelmia on harvemmin näkyvillä.  Ihan jo siitä syystä, että tavarat lasten toimesta lähtevät hyvin nopeasti asetelmasta ihan jonnekin muualle. Keittiön pyödänkin valtaa ihan liian usein kaaos: kyniä, piirustuspapereita, lehtiä ja muuta sälää.

Tämän viikon haasteen myötä palasin hetkeksi reilun neljän vuoden takaisiin tunnelmiin. Tyttöjen ristiäisiin. Ristiäisissä oli mielestäni ihania kukka-asetelmia. Päällimmäisenä itselle ristiäisistä on jäänyt kasteen jälkeen mieleen se, että taisin olla suurimman osan ajasta  joko syöttämässä tyttöjä tai vaihtamassa vaippaa. Vieraiden kanssa seurustelulle ei hirveästi jäänyt aikaa. Kahden vauvan kanssa oli kyllä kädet täynnä työtä.

Juhannus muistoja

Kiva juhannus takana Savon maalaismaisemissa sukulaisten kesken. Torstaina ruuhkassa, letkan madellessa välillä neljänkympin vauhtia ja sateen piiskatessa auton ikkunaa, tuli kyllä välillä mietittyä, että olikohan lähtö hyvä idea ollenkaan. Tähän vielä lasten toistuvat, milloin ollaan perillä kysymykset, niin pipo saattoi olla välillä hieman kireällä.

Näin jälkikäteen voi kyllä hyvillä mielin sanoa, että onneksi tuli lähdettyä. Säätkin olivat paremmat kuin mitä ennakko odotukset antoivat olettaa. Juhannusaattona oli välillä kovia sadekuuroja, mutta myös aurinkoa nähtiin ja sateesta huolimatta oli melko lämmintä.  Juhannuspäivä  oli puolestaan mitä mainioin. Aurinkoa ja lämpöä riitti, niin että lapset uskaltautuivat uimaan asti.

 

Juhannus meni perinteisissä merkeissä. Juhannusaattona ohjelmanumerossa kokon polttoa, grillailua, ulkosaunassa saunomista ja rentoa seurustelua. Miehen serkku oli oikea grillimestari ja saatiin sellaiset herkut pöytään, että tuli syötyä melkein ähkyyn asti.

Kaikilla lapsilla oli lähestulkoon omanikäistä seuraa ja tämän kyllä huomasi. Lapset painoivat aamusta iltaan ulkona keskenään. Ei sisarusten välistä riitelyä tai tylsää märinää. Oikeasti aika luksusta. Riitti, kun sen verran katsoi perään, että ei joukossa tyhmyys ihan liiaksi tiivisty.

Nyt ollaan palattu vahvasti kotiarkeen. Eilen tuli pyöritettyä pari koneellista pyykkiä heti kotiin palattua. Tänään normi työpäivä. Omaan lomaan vielä neljä viikkoa. Sää sateinen ja harmaa, joten ei ihan hirveästi itketä, että lomaan vielä kuukausi aikaa.

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut mukava juhannus. Vaihtelevista sääolosuhteista riippumatta.

Synttärien juhlintaa

Eilen vietimme tyttöjen synttärijuhlat. Ennen viikonloppua en ollut ehtinyt tehdä näiden eteen juuri mitään. Torstaina järjestelin yläkertaa ja tyttöjen huonetta, siinäpä se. Ja tyttöjen huone oli lauantai aamuun mennessä sen näköinen, että hommaan oli tartuttava uudelleen.

Tarjottavien suhteen menin tällä kertaa siitä, mistä aita on matalin. Suurimmaksi osaksi nämä olivat kaupasta ostettuja. Itse tehtyjä oli ainoastaan kakku ja suolaisena pizzaa mozzarellalla, parmankinkulla, tomaatilla ja rucolalla. Kakkupohjankin teki äitini, sillä minulla on huonoja kokemuksia täytekakkupohjien tekemisestä. Kakunkin osalta minulle siis jäi täytteen valmistus ja koristelu.

Toisaalta oli hyvä, että en ollut tarjottaviin, niin hirveästi panostanut. Esikoinen nimittäin järjesti yllättävän ohjelmanumeron heti synttäreiden aluksi, kun mr. George tuli kylään. Onneksi heti juhlien alussa, niin saatiin poika eristettyä omaan huoneeseen lepäämään. Pitää nyt toivoa, että kukaan vieraista ei tautia saa. Tästä johtuen, ne kaupasta ostetut syötävät tuntuivat maistuvan vieraille itse valmistettuja paremmin.

Kaikesta sählingistä huolimatta juhlat saatiin pidettyä. Päivänsankarit olivat tyytyväisiä juhliin ja lahjoihin. Kakku maistui hyvältä, vaikka ulkonäkö ei niin hieno olekaan. Kadehdin hieman äitejä,  jotka loihtivat upeita kakkkuja lastenjuhliin. Itse en valitettavasti tähän kastiin kuulu. Mutta tärkeintä lienee, että maku on kohdillaan. Ei se miltä kakku näyttää.

Tytöillä on tällä hetkellä menossa tyttölapsille hyvin tavanomainen prinsessavaihe. Onneksi kaikkien vaatteiden ei tarvitse olla vaaleanpunaista. Riittää, että on kimalletta, tylliä sekä heiluvia helmoja. Juhlien teemana oli siis prinsessamaisuus, mikä näkyi tarjottavissa. Kakku oli koristeltu vaaleanpunaisin vaahtokarkein. Vaahtokarkkeja oli myös muuten tarjolla sekä prinsessa keksejä ja suukkoja. Ohjelmanumerona lapsille oli korujen askartelua. Lahjatkin pyörivät pitkälle prinsessa teeman ympärillä.