Virvon varvon ....

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Tämän vuoden aikainen pääsiäinen on hieman päässyt yllättämään. Jos en olisi varta vasten kalenterista kytännyt virpomissunnuntaita, olisi koko palmusunnuntai voinut aivan helposti unohtua kokonaan. Jotenkin käsittämättömältä tuntuu sekin, että pääsiäinen on jo ensi viikonloppuna. Tosin neljän päivän vapaa tulee kyllä ihan tarpeeseen. Rairuohot tai paremminkin ohrat tuli istutettua mattimyöhäisenä eilen, mutta edelleen toiveissa on, että ne pääsiäiseksi ehtisivät kasvaa. Jotenkin muistelen, että  viime vuonna en olisi ollut asialla yhtään sen aikaisemmin ja siitä huolimatta ihan komeat ruohot saatiin aikaiseksi. Varasuunnitelmana on luonnollisesti se, että jos ei omat ruohot ehdi pääsiäiseksi kasvaa, niin ainakin päiväkodista ja luultavammin myös koululaiselta on tulossa näissä instansseissa kylvetyt ruohot kotia koristamaan.




Tämän päivän virpomiseen valmistauduttiin viikon aikana. Pajunoksat tuli noudettua koulun ojassa olevasta pajusta ja puun niukasta oksamäärästä päätellen, muutkin olivat tulleet samaan ajatukseen.  Oksien koristelukin ajoitettiin arkiviikolle, mikä ei ehkä ollut se kaikkein järkevin idea. Vaikka askartelijat olivat innokkaita puuhaan ryhtymään, ei kiinnostus pitkän päivän jälkeen jaksanut kantaa kuitenkaan kovin pitkälle. Jos ette ole nähneet Siskon pedin virvon varvon videota, niin käypääpä kurkaamassa. Jotenkin tuossa alla olevassa videossa tiivistyy meidänkin askartelun lopputulos ja hyvät naurut olen tätä videota katsoessa saanut. Vitsojen ulkonäköön en puuttunut, mutta toinen neiti jaksoi ehkä tehdä kaksi oksaa ja toisella yhdenkin tekeminen oli melkoisen ponnistuksen takana itkua vääntäen, kun hyöhenet ym. härpäkkeet eivät meinanneet pysyä kiinni. 





Jos ei mennyt valmistautuminen virpomiseen ihan niin kuin strömsössä, niin tämäkin aamu meinasi virpojilla lähteä hieman huonosti käyntiin. Jännitystä, itkua ja hampaiden kiristelyä, mutta onneksi päivä kuitenkin iloksi muuttui ja matkaankin päästiin. Tuloksena komea karkkisaalis ja ehkä aavistuksen parempi mieli. Ja naapurit tuli virvottua tuoreeksi sekä terveeksi tulevaksi vuodeksi.

Kevään keltaista

lauantai 19. maaliskuuta 2016

En tiedä, miten muilla, mutta minulla syksyllä sekä talvella tummat värit alkavat dominoida niin pukeutumista kuin sisustamista. Kevät auringon alkaessa paistaa ja päivien pidentyessä vaaleat värit alkavat puolestaan viehättää enemmän ja enemmän. Viikolla huomasin aamulla valitsevani tumman sinisen tai mustan paidan sijasta haalean turkoosin, valkean ja hetken katse viipyili jopa romanttisen kukallisessa.

Sisustuksessa keltainen väri pieninä yksityiskohtina on saanut tänä keväänä sydämeni sykähtelmään. En tiedä mistä tämä keltainen kausi oikein kumpuaa, sillä suurina pintoina keltainen ei ole kyllä yhtään mieleeni. Meidän keltaisella tapetilla varustettu työhuonehan sai nyt kevään aikana huomattavasti neutraalimman ilmeen, mutta keltaiset koristetyynyt, kukat, vanhat arabian kahvikupit taasen puolestaan iskevät ja lujaa.

Olohuone on siis saanut pienen piristysruiskeen keltaisista tyynynpäällisistä. Näiden lisäksi keltaiset narsissit ovat vallanneet kotia alkuvuoden tulpaanikauden jälkeen. 






Mustikka-päärynä smoothie

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Smoothiet olivat jossain vaiheessa aamupalasuosikkeja ja niitä tulikin surauteltua harva se päivä. Viime syksynä innostus kuitenkin laantui ja vähään aikaan niitä ei tullut tehtyä ollenkaan. Nyt smoothiet ovat kuitenkin tehneet uuden tulemisen tässä taloudessa. Tällä kertaa useimmiten iltapalan muodossa kuin aamupalana.

Yleensä smoothie muodostuu pakkasesta löytyvistä marjoista ja banaanista, mutta tällä kertaa syntyi mustikka-päärynä smoothie. Päärynä on tämän hetken satokausituote, joten sitä on saatavilla kaupassa edullisesti. Päärynän lisäksi smoothie muodostui mustikoista, maustamattomasta ab-jugurtista, ripauksesta hunajaa ja kaapissa lepäilleistä chia-sieministä (niillekin pitkästä aikaa käyttöä, etteivät ihan vanhaksi mene ). Chia siemenet liotin tilkassa mantelimaitoa. Mitään tarkkoja annosmääriä en mitannut, mutta sellaiseen annoskulhoon tuli 2 päärynää, mustikoita 1-1,5 dl, chia-siemeniä ehkä 1 rkl, jugurttia 4-5dl ja hunajaa maun mukaan. Ai niin ja laitoinhan minä ripauksen vaniljasokeria myös.




Tästä syntyikin sellainen kiva vitamiinipommi, joten jos etsit terveellistä päivän aloitusta, niin tässä yksi vaihtoehto.
  • Päärynä sisältää runsaasti kuituja, mutta myös  A-, B-, C- ja E-vitamiineja, foolihappoa, kaliumia, mineraaleja, suolaa, sokeria, jodia, rautaa ja kalsiumia. Ne ovat siis täydellinen vitamiinilisä päivän aloitukseen. Päärynät ovat lisäksi antibakteerisia, joten ne suojelevat kehoa erilaisilta infektioilta ja sairauksilta. Kuitupitoisuutensa vuoksi ne lievittävät ummetusta, suojaavat syövältä ja antioksidantit pitävät nuorekkaana. Lisäksi ne ovat hyväksi sydämelle, koska ne säännöstelevät verenkiertoa ja vähentävät pahaa kolestrolia. 
  • Mustikka on tunnetusti oikeaa superfoodien aatelia sen lisäksi, että ne ovat vähäkalorista herkkua. Mustikat sisältävät antioksidanttista C-vitamiinia, mangaania ja kuitua. Niillä on antioksidanttisia ja tulehduksia estäviä vaikutuksia ja ne voivat edistää sydämen terveyttä sekä vähentää muita kroonisia sairauksia. Erään tutkimuksen mukaan mustikat voivat myös auttaa madaltamaan verenpainetta. Myöskin mustikoilla on todettu olevan syöpää ehkäisevia ominaisuuksia. 
  •  Chia-siemenet sisältävät myöskin paljon kuitua. Ne auttavat pitämään verensokerin tasaisena ja lisäävät terveellisen kolesterolin määrää. Chia siemenet sisältävät runsaasti mangaania, joka on hyväksi etenkin luustolle. Sen lisäksi mangaani auttaa kehoa hyödyntämään muita tärkeitä ravintoaineita kuten biotiinia ja tiamiinia. Lisäksi chia-siemenet ovat hyvä proteiinin lähde. Lisäksi ne sisältävät kalsiumia, fosforia ja ikääntymistä estäviä antioksidantteja. 
  • Lisäksi jugurtista saa kalsiumia. Ja hunaja on terveyspommi, joka ehkäisee luonnostaan mikrobien ja hiivojen kasvua, ja sillä on myös tulehtumista estäviä sekä vähentäviä ominaisuuksia. Lisäksi hunaja sisältää yli 200 luonnon omaa tehoainetta kuten vitamiineja, mineraaleja, entsyymejä ja aminohappoja.

Tyttöjen juttuja

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Isoin lapsista lähti eilen yökylään kaverilleen. Siispä meille tuli oiva tilaisuus tehdä tyttöjen kanssa hieman tyttöjen juttuja. Toinen neideistä oli jo pitempään kinunnut aurinkolaseja rikki menneiden tilalle, joten ohjelmassa oli pienimuotoista shoppailua ja nyt on molemmilla neideillä uudet aurinkolasit keväistä auringonpaistetta varten.

Päätimme myös viettää tyttöjen leffapäivää ja vuokrasimme Onnelin ja Annelin Elisa viihteestä. Ihan liian usein elokuva valinnoissa mennäänkin isoimman ehdoilla, vaikka viimeksi katsomamme Inside Out-mielensopukoissa olikin erittäin hyvä leffa ihan kaikille. Itsekin pidin siitä kovasti ja ehdottamasti suosittelen katsomaan, jos et ole kyseistä elokuvaa nähnyt. Leffaherkkuina oli asiaankuuluvasti itsetehdyt popparit ja tyttöjen lempparia eli suklaata. Suklaata onkin harvoin tarjolla isoimman kanssa, sillä hän puolestaan inhoaa sitä.



Vaikka meidän tytöt katsovat täysin sujuvasti Teini-ikäisiä mutanttininja kilpikonnia, Ninjagoa, Chimaa yms., niin välillä on ihan kiva katsoa myös tyttömäisempiä elokuvia heidän kanssaan. Syksyllä kävimme elokuvateatterissa katsomassa Onnelin ja Annelin talven, joten ihan kronologisessa katselujärjestyksessä emme elokuvien näkemisessä edenneet. Tämä ei kuitenkaan meidän katselukokemusta haitannut ollenkaan. Siinä, missä Onnelin ja Annelin talvessa ihailin kauniita neulevaatteita ja villakangastakkeja, oli tämä ensimmäinen osa pullollaan mitä ihanimpia tyttöjen mekkoja. Alkoikin tehdä mieli hommata mekkoja tytöille ensi kesää varten, mutta mistä löytäisi tuollaisia ihanuuksia,  mitä elokuva oli pullollaan.




Nyt meillä ollaan sitten tyttöjen toimesta leikitty Onnelia ja Annelia, joten elokuva oli selvästi molempien mieleen. Hieman meinaa eripuraa syntyä siitä, kun molemmat haluaisivat olla Anneli. Onneksi kuitenkin pahemmilta riidoilta sen suhteen ollaan vältytty. Kaksosten kanssa yksi ihanista asioista on juurikin se, että leikkikaveri on aina vierellä. Vielä tällä hetkellä meidän tytöillä sisko on kuitenkin se paras kaveri, vaikka toisella alkaa etenkin hoidossa jo olla hieman niitä muitakin ystäviä. mikä hieman aiheuttaa kränää neitosten välille.

Helmikuu taakse jäi

Hitsi, että tämä aika juoksee ja vauhdilla. Ihan uskomatonta, että helmikuu on ohi ja tätä vauhtia myös maaliskuu, kun nyt elellään jo maaliskuun kuudetta päivää.

Helmikuu on nykyisin vähän sellainen juhla- ja herkuttelukuukausi. On tyttöjen syntymäpäivää, kaksostenpäivää, Runebergin päivää ja tietenkin laskiainen. Herkkuja on siis tullut ahdettua napaan ihan kiitettävästi. Onneksi liikuntainnostus on pitänyt pintansa, muuten olisin varmaan paisunut kuin pullataikina, mutta mistään laihtumisesta on turha kyllä näillä herkutteluilla haaveilla.

Helmikuussa on useampana päivä alkanut pieni kevätfiilis nousta pintaa. Vaikka lunta vielä vähän on, ovat päivästi selvästi lämpimämpiä ja lintujen iloinen sirkutus kuuluu ulkona. 

Helmikuussa meillä: