Kukkia Ruotsin tyyliin

lauantai 23. heinäkuuta 2016






 
Värikästä ja hillittyä. Molempia asetelmia löytyi toissa viikkoisella Tukholman reissulla. Jokainen, joka on käynyt Skansenilla, on varmaan kiinnittänyt huomionsa sinne johtavan kävelytien varrella oleviin värikkäisiin kukkaistutuksiin. Se on oikeaa värien iloittelua ja loistoa. Eri värit sulassa sovussa. Muitakin värikkäitä istutuksia Djurgårdenin saarelta löytyi, mutta nämä jäivät kuvaamatta.



 
Tukholman vanhassa kaupungissa kukka-asetelmat olivat huomattavasti harmoonisemman värisiä. Vanhoihin rakennuksiin sopivasti sointuvia. Tähän ympäristöön värikkäät asetelmat olisivat ehkä olleet hieman liikaa, mutta tuonne Djurgårdeniin ne sopivat loistavasti.

Näillä kuvilla osallistun Mansikkatilan mailla-blogin tämän viikkoiseen kukkailoitteluun. Muut postaukset haasteeseen löydät täältä.


Tukholma



 
Pidän Tukholmasta, vaikka mikään kaupungin aktiivikävijä en olekaan. Ensimmäisen kerran vierailin Tukholmassa tuoreena äitinä kahdeksan vuotta sitten, kun esikoinen oli reilu puolivuotias. Tällöin ikää mittarissa jo yli kolmekymmentä ja nyt toisen kerran, jos päivä Tukholmassa risteilyjä tässä välissä ei lasketa mukaan. Ne, kun on tullut aika puhtaasti kulutettua satumaailma Junibackenissa ja itse kaupunkia ei ole tullut pahemmin kiereltyä ensimmäisen pidemmän käynnin jälkeen.

Toukokuun loppupuolella varasin parin päivän Tukholman reissun itselleni, lapsille ja äidilleni. Hotellin löytäminen viidelle henkilölle meinasi tuottaa pienoista päänvaivaa, sillä perhehuone käsitys tuntui monessa hotellissa olevan luokkaa aikuinen sekä yksi tai kaksi lasta. Scandic ei tullut mieleenkään, ennenkuin sain vinkin, että heillä on perhehuoneita isommillekin perheille ja normaali huoneisiinkin on mahdollista majoittua standarimäärä enempi ihmisiä. Siispä suuntasin Scandicin sivuille ja ongelma ratkesi kertaheitolla, kun vaihtoehtoja löytyi useampi. Mutta isommille perheille vinkkinä, että kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä perhehuoneet menevät äkkiä ja nopeista lähdöistä isolla  kokoonpanolla on melko turha haaveilla, jos samaan huoneeseen haluaa majoittua.




Päädyimme lopulta Scandic Malmeniin Södermalmillla. Vikingin terminaalilta suhteellisen lyhyen matkan päässä sijaitseva hotelli, mutta taas Silja Linen terminaalilta enemmän matkaa. Koska tulimme Siljalla ja olimme vasta illlalla satamassa, niin tulo iltana matkasime hotellille taksilla. Ajatus väsyneiden lasten ja matkatavaroiden kanssa metrolla kulkemisesta ei nimittäin hirveästi innostanut. Metroasema sijaitsi kuitenkin aivan hotellin vieressä, joten liikkuminen ympäri kaupunkia sujui todella hyvin ja takaisin kotiin lähtiessä menimme satamaan metroa hyödyntäen.

Jos perhehuoneen löytäminen aluksi tuottikin ongelmia, niin hotelli Scandic Malmenin huone oli oikein positiivinen yllätys. Oikeastaan huone on vähettelevä sana kuvaamaan sitä, sillä kyseessä oli paremminkin huoneisto. Kaksi makuuhuonetta, pieni olohuone, eteinen ja tilava kylpyhuone, jossa oli myös kylpyamme sekä erillinen suihkunurkkaus. Amme nousikin lasten keskuudessa varsinaiseksi hitiksi ja myöntämättä oli siinä kiva itsekin makailla. Toinen tytöistä totesi heti ensimmäisenä iltana, että äiti tullaanhan tänne joka kesä. Isolle lapsiperheelle suosittelen ehdottamasti hotellia, juurikin tuon "huoneen" tilavuuden vuoksi. Muutenkin minulle jäi erittäin positivinen kuva hotellista. Aamupala oli todella monipuolinen ja sitä oli riittävästi. Henkilökunta oli ystävällistä ja sijaitikin ihan hyvä, jos ei ihan keskustassa halua majoittua. Himosiivoja äitini hieman kritisoi siistimisen tasoa, mutta tällaiselle ei niin tarkalle sekin oli ihan riittävää.






Tukholmassa vierähtäisi helposti vaikka viikko. Näkemistä ja kokemista on niin paljon, että parissa päivässä ehtii nähdä vain murto-osan. Junibackenin jätimme tällä kertaa kokonaan väliin, vaikka neidit sinne olisivat halunneet mennäkin. Kohteiksi valikoitu tällä kertaa Vaasa museo, Nordiska museo ja Skansen Djurgårdenin saarelta ja Vanha kaupunki sekä kuninkaanlinna. Itseäni jäi vielä  kutkuttamaan erityisesti Fotograafiska museo sekä Abba museo. Isoimman lapsen kanssa ehdittiin myös käydä shoppailemassa keskustassa.

Jos sinulla on antaa vinkkejä erityisesti jostain muusta kuin noista yleisimmistä lapsille mieluisista kohteista Tukholmassa, niin näitä otetaan ilolla vastaan mahdollisia tulevia reissuja silmällä pitäen.

Turun linnan ritarit

torstai 21. heinäkuuta 2016




Loma on ollut ihana. En ole oikein ymmärtänyt iltapäivälehtien vuohkaamista säästä ja helteiden tulemisesta, sillä ainakin omasta mielestäni tämä kesä on säiden puolesta ollut vallan mainio. Superhelteet ovat ehkä puuttuneet, mutta kylmää ei kuitenkaan ole ollut. Shortseilla, mekoilla ja muilla kesävaatteilla on pärjännyt vallan hyvin. Ja ajoittaiset sateet kuuluvat nekin kesään  sillä  luontokin sitä sadetta ajoittain kaipaa.

Oma loma lähti kivasti käyntiin Turun linnassa vierailulla jokunen aika takaperin. Olen varmaan enenkin täällä maininnut, että erilaiset linnat ovat kovasti mieleeni ja niihin peusuettani raahailen. Välilä lapset ovat intopiukeana mukana, mutta väillä tulee sitä päinvastaistakin nurinaa. Tytöt tuntuvat jakavan tämän innostuksen paremmin tai sitten isommalla alkaa esiintyä jo pienoista esiteini oirelua.




Viime kesänä Turun linnassa ei tullut käytyä, joten nyt olikin aika suunnistaa pienenlle linnakierrokselle.  Tällä kertaa kaikki olivat innokkaina mukana. Tytöt pukeutuivat parhaimpiinsa, ihan linnan kuningatarta varten. Tällä kertaa kuningatar ei kuitenkaan ollut paikalla, vaan paikalla olikin kuningas. Pukeutumisellaan neidit olisivat hyvin sujahtaneet kuokkavieraiksi linnan kirkossa alkaviin häihin ja eräs opastaja taisi heitä juhlavieraiksi luullakin.





Tällä kertaa emme osallistuneet varsinaiselle pikkuritari kierrokselle, vaan kiertelimme linnassa ihan omin päin. Tosin en ole varma, että olisiko sellaista enää ollutkaan tarjolla, sillä tätä ei edes ehdotettu meille lipunmyyntipisteessä. Olimme kuitenkin sen verran myöhemmin liikkeellä, että viimeinen kierros saattoi olla jo mennyt. Pari vuotta sitten osallistuimme varsinaiselle kierrokselle ja siinäkin lapset viihtyivät hyvin. Samalla kuulee myös linnan historiaa sekä jänniä tarinoita siitä, joten jos ensimmäistä kertaa lasten kanssa linnassa, niin tälle kannattaa kyllä osallistua. Lopuksi vielä kruunataaan Turun linnan ritariksi kuninkaan tai kuningatar toimesta.

Mathildendalin kukka-asetelmia

lauantai 25. kesäkuuta 2016






Nyt heittäydyin ihan villiksi tämän bloggailun suhteen, kun samana päivänä pukkaa kaksi viestiä. Mutta kun aikaa nyt kerrankin on, niin mikä jottei. Sitä paitsi eilisen Mathildedalin vierailun jälkeen on sopivasti aivan loistavaa materiaalia Kukkailoittelua haasteeseen.

Mansikkatilan mailla-blogi järjestää Kukkailoittelua haastetta. Eilen juhannustaattona vierailin iki ihanassa Mathildendalin ruukkikylässä Teijolla. Tänä vuonna kukka-asetelmia oli ehkä viime vuotista vähemmän, mutta paljon kauniita yksityiskohtia löytyi silti. Tuolla pidän erityisesti siitä, että kukka-asetelmissa on hyödynnetty vanhoja esineitä sekä luonnonkukkia. Persoonallista ja kaunista. Lisäksi näistä voi saada ihan kivoja ideoita jopa omassa pihassa toteuttavaksi, jos innostusta riittää. Valitettavasti oma piha on tänä vuonna jäänyt hieman retuperälle, joten sieltä kukkaloistoa on turha etsiä. Onneksi sentään muualla pääsee ihailemaan taidokkaita kukka-asetelmia.

Jos on mahdollista käydä tuolla Mathildendalissa, niin suosittelen ihmeessä. Etenkin sellaiselle, joka pitää vanhoista kuluneista rakennuksista ja esineistä. Lisäksi alueelta löytyy useampi kiva ruokapaikka sekä kahvila. 


Keskikesän tunnelmia





Juhannus on mennyt hieman erilaisissa tunnelmissa. Tai onhan se sisältänyt paljon perinteisiä elementtejä kuten grillausta, saunomista ja rentoilua, mutta siltikin jotain oleellista on puuttunut. Kahdeksaan vuoteen en ole viettänyt juhannusta ilman lapsia, joten olo on ollut hieman orpo, kun remujengi lähti juhannukseksi sekä koko ensi viikoksi mummon ja papan kanssa mökille. Alunperin suunnitelmissa oli, että lähtisin itsekin mökkeilemään juhannukseksi, mutta sitten auto meni vaihtoon ja nyt säästelen kilometrejä eli ei tuhannen kilometrin ylimääräistä ajolenkkiä nyt tähän väliin.

Eiliseen juhannusaattoon kuului saunominen vastan kanssa, tietysti herkullinen grilliruoka ja pistinpä elämän risaiseksi ja nautin saunajuomaksi yhden fresitan sekä yhden meloni Breezerin. Yöttömästä yöstä en jaksanut kauan nauttia, vaan nukkumaan tuli mentyä jo hyvissä ajoin. Näin ollen olinkin tänään juhannuspäivän aamuna kuudelta hereillä ja yhdeksän aikaan jo juoksulenkillä.



 



Summer bucket listalla oli käyminen Mathildedalin ruukkikylässä Teijolla. Se tuli toteutettua nyt eilen juhannusaattona. Paikka on vaan aina yhtä ihana. Rakastan tuota miljöötä, vanhoja kuluneita rakennuksia, ihania kukka-asetelmia sekä entisajan esineitä siellä täällä pieninä yksityiskohtina.

Rannassa oleva vierasvenesatama oli sekin ehostettu uuteen loistoon. Vanha rantaravintola oli purettu ja uusi rakennettu tilalle. Ravintolaa kiertävällä isolla terassilla pystyi vielä haistamaan jopa uuden puun tuoksun. Uusi ravintola ja veneilijöitä palveleva huoltorakennus olivat todellakin mitä onnistunein kokonaisuus. Aurinkoisena päivänä ruokailu merelle avautuvalta terassilta olisi oikein huokutteleva vaihtoehto. Hieman tuli vilkuiltua ruokalistaa toisella silmällä, mutta tällä kertaa maisemista tuli nautittua cappucino kupillisen ääressä.



Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen ja ihana juhannus. Pohjoisemmassa on juhannusta saatu nauttia helteisissä tunnelmissa, kun täällä aattona meni hiukan pilvisissä ja epävakaassa säässä. Nyt alkaa kyllä näyttää paremmalta, kun täälläkin aurinko saatiin esille.

Summer Bucket list

tiistai 31. toukokuuta 2016







Toukokuun viimeistä päivää viedään eli kalenterinkin mukaan aletaan olla virallisesti kesässä. Koululaisella on pari hassua päivää jäljellä ja tytöillä kesäloma alkaa jo tämän päivän jälkeen. Toukokuu on säiden puolesta ollut ihana lupaus kesästä. Toivottavasti säät jatkuvat suosiollisena tästäkin eteenpäin.

Kesällä haluaisin:

Syödä tuoreita mansikoita ja herneitä. Paljon.

Herkutella kioskista ostetulla jäätelötötteröllä.

Kävellä paljain varpain nurmikolla

Antaa lämpimän kesäsateen kastella itseni pihalla ja antaa veden virrata kasvoilla. 

Grillata paljon.

Käydä lasten kanssa Muumimaailmassa ja Väskin seikkailusaarella.

Käydä Matildendahlin ruukkikylässä.

Käydä Tukholmassa ( Tämä totetutuu, sillä reissu jo varattu )

Kylpeä ulkosaunassa

Uida

Nauttia lämpimistä kesäilloista ja kuunnella heinäsirkkojen siritystä sekä linnun laulua.

Käydä Luostarimäen käsityöläismuseossa

Käydä lasten kanssa Seikkailupuistossa ja liikennepuistossa.

Tehdä mustikkapiirakkaa tuoreista mustikoista. 


Siinäpä niitä. Muutamia toiveita kesälle. 


Äitienpäivä

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille. Ihanaa päivää myös niille, jotka eivät ole äidiksi ikinä omasta tahdostaan huolimatta päässeet, kuten myös heille jotka eivät ole äitiyttä elämäänsä valinneet.

Omalla kohdalla myös lapsettomuus on tuttua, vaikka tarinalla on onneksi onnellinen loppu. Lapsien saaminen ei kuitenkaan ole ollut itsestään selvyys, vaan tähän on tarvittu pientä avustusta. Vaikka omat arvet ovat ajan kuluessa haalistuneet ja aika kullannut muistot, ymmärrän erittäin hyvin, että lapsettomuudesta kärsivälle tämä päivä voi olla pahinta painajaista.  Muistutus siitä, mitä itselle ei ole suotu.

En myöskään kyseenalaista heitä, jotka eivät omasta vapaasta tahdostaan ole halunneet omia lapsia. Joskus hieman ärsyttääkin ihmisten tapa udella heti häiden jälkeen pareilta, että milloinka sitä jälkikasvua on tulossa. Itse en tällaisia kysymyksiä uskalla edes esittää, kun taustalla tosiaan voi olla lapsettomuutta ja ärsyttävää kysyminen voi olla myös silloin, jos omasta tahdostaan on valinnut elää elämäänsä ilman lapsia.

Olen iloinen lapistani. He ovat tärkeintä maailmassa. Täydellinen äiti en tosiaan ole. En edes siitä huolimatta, että lasten saanti ei ole ollut itsestäänselvyys ja tästä tunnen aika ajoin piston sydämessäni. Syyllistyn huutamiseen, välillä lasten kinuaminen ottaa enemmän ja vähemmän hermoon ja olisin valmis lähettämään kaikki kolme postipakettina Timbuktuun, pinna palaa ja hermoja kiristää. Tästä huolimatta uskon kuitenkin, että olen näille kolmelle paras mahdollinen äiti.  Ja maailman ihaninta on kuulla, että äiti minä rakastan sinua.