Sienirisotto

Sunnuntai iltana suuntasimme koko perheen voimin metsäretkelle sieniä etsimään. Saalis jäi hieman laihanlaiseksi: muutama kanttarelli ja yksi pieni tatti. Meidän lähimetsä, kun ei ihan otollisin ole metsän kultaiselle herkulle. Satunnaisesti näitäkin löytöjä tekee.

Sienilöydöt päätyivät maanantaina risoton raaka-aineeksi. Lapsuudessani risotto oli herne-maissi-paprikasekoitus, jauhelihaa ja Uncle Benin pitkäjyväistä riisiä. Ei mitään tekemistä oikean risoton kanssa, jonka tulisi olla kermaisen pehmeää. Tosin oma risottonikin on varmaan kaukana perinteisestä italialaisesta risotosta. Ei ollut maanantaina käytössä valkoviiniä eikä parmesaania (tämä oli kyllä puute, mutta maistui kyllä ilmankin ). Tärkein raaka-aine on kuitenkin oikea risottoriisi, italialaista arborio-lajiketta löytyy aika monesta kaupasta.

Maanantaisen risoton ainekset olivat melko simppelit:

• kanttarelleja, tatti 
• kesäsipulia ja tuoretta valkosipulia, molempia 1kpl
• pari vaaleaa suippopaprikaa
• arborio risottoriisiä ( 5dl)  

Aluksi kuullotin sipuleita, sieniä ja paprikoita pannulla oliiviöljyssä. Tämän jälkeen lisäsin riisin ja ja 5 dl kanalientä, sillä oman riisipussin kyljessä oli ohjeena, että saman verran nestettä ja riisiä. Kuumenna kiehuvaksi, jonka jälkeen laske lämpötilaa hieman miedommalle. Riisi imee kypsyessään  todella paljon nestettä, joten kypsymisen aikana pitää lisätä säännöllisesti vettä tai kanalientä lisää. Riisi ei saa kuivua tai palaa pohjaan. Jatka näin, kunnes riisit ovat kiehuneet noin 20 min. Lisää lopuksi voita ja 1-2 dl parmesaaniraastetta. Nauti heti esimerkiksi salaatin kanssa. Tätä ruokaa ei kannata tehdä hirveästi yli, sillä koostumus kärsii säilytyksessä eikä maku seuraavana päivänä ole enää niin hyvä.

Pieni Lintu-blogin tämän viikon makrotex-haasteen aihe oli vapaa. Osallistun siis näillä ruokakuvilla haasteeseen.