Lasten Tallinna

lauantai 28. heinäkuuta 2018




'






Tallinnasta löytyy runsaasti lapsille sopivaa tekemistä ja nähtävää. Tässä meidän viimeisimmän reissun vinkit ja hiukan myöhemmin ajattelin naputella myös jatko-osan niistä paikoista, joissa kävimme syksyllä pari vuotta sitten.

Lasten ykköskohde oli Tallinnan eläintarha. Täällä vierailimme jo pari vuotta sitten. Tuolloin matelijat ja trooppiset eläimet jäivät meiltä näkemättä, koska tämä osasto on maantaisin suljettu. Eli jos nämä eläimet kiinnostavat, kannattaa valita vierailupäiväksi jokin muu päivä kuin maanantai. Ykköstä asia jäi tuolloin aavistuksen kaihertamaan, joten nyt pääsimme tilanteen korjaamaan. Ja olihan ne krokotiilit ja anakondat hiukan toista luokkaa kuin Korkeasaaren matelijaosasto.

Muutenkin oma kokemukseni Tallinan eläintarhasta on, että eläimiä näkee siellä paljon paremmin. Korkeasaaren kissaeläimiä en ole tainnut koskaa kunnolla nähdä, vaan nämä ovat aina olleet jossain piilossa tai perimmäisessä nurkassa.

Tällä käynnillä ilahdutti erityisesti jääkarhujen uusi, hieno ja tilavampi asumus (jääkarhumaailma), joka oli vasta rakenteilla, kun viimeksi eläintarhassa kävimme. Osa eläimistä kyllä edelleen asuu melko pienissä, vanhoissa ja vaatimattomissa häkeissä, mutta osa näistä näytti jo onneksi jääneen pois käytöstä.

Eläintarha sijaitsee hiukan keskusta ulkopuolella. Tänne pääse kuitenkin kätevästi esimerkiksi bussilla (bussit 21,21B, 22, 41, 42,43 ja pysäkki Zoo). Jalkaan kannattaa varata hyvät kengät, sillä alue on laaja ja kävelyä tulee runsaasti.

Alueelta löytyy kahvila, joka myy myös ruoka-annoksia. Omia eväitäkin on mahdollisuus alueella nauttia. Perhelippu eläintarhaan maksaa 20 euroa.



Pärnu on Viron klassinen rantakohde, mutta myös Tallinassa on mahdollista nauttia rantalomailusta. Piritan rannan lisäksi Pohjois-Tallinassa sijaitseva Stroomin ranta on oikein sopiva lapsi perheille.
Stroomin ranta on hienohiekkainen, pitkä ja matala. Saa kahlata todella pitkälle, että alkaa syvenemään.

Suoraan Stroomin rannalle pääsee bussilinjalla 40 Vapaudenaukiolta (Vabaduse väljak) rannan edustalla olevalle pysäkille nimeltään ”Supelranna". Me menimme raitiovaunulla Koplin suuntaan ja jäimme Malevan pysäkillä pois. Tästä oli noin 500 m kävely rannalle.










Energian oivalluskeskus on vähän kuin Tallinnan Heureka. Se sijaitsee Tallinnan entisessä sähkölaitoksessa ja keskuksen tavoitteena on innostaa lapsia kiinnostumaan luonnontieteistä. Lapset pääsevät keskuksessa itse kokeilemaan ja tutkimaan fysiikan eri ilmiöitä. Toimi 7-10 vuotiailla erittäin hyvin ja kaikki kolme olivat intopiukeana eri laitteiden kimpussa.  Mutta upposi keskus myös äiti-ihmiseenkin, joka seisoi intopiukeana tuulitunnelissa hakemassa uutta kampausta päähänsä.

Keskuksen tilat ovat kolmessa kerroksessa. Alimmassa keskitytään ääniin ja optiikkaan, keskitasossa energiaan ja ylimmässä kerroksessa sähkön tuottamiseen. Salamaesitys kolmannessa kerroksessa oli varsin vaikuttava ja sopivasti satuimme sen aikaan olemaan paikalla. Esityksiä on neljä kertaa päivän aikana. Näiden ajankohdat kannattaa varmistaa etukäteen keskuksen sivuilta, jos tämä kiinnostaa. Itse en näin tehnyt, sattui siis vain käymään hyvä tuuri ja olimme juurikin tuohon aikaan liikenteessä.

Perhelippu maksaa 25 euroa ja sijainti on sataman läheisyydessä, joka taittuu vaikka kävellen. Kaupungin suunnasta esim. raitiovaunut 1 ja 2 vievät keskuksen läheisyyteen.

-Kirsi

Helteinen päivä Linnanmäellä

torstai 26. heinäkuuta 2018









 

Eilen vietimme hauskan,mutta myös hikisen ja väsyttävän päivän Linnanmäellä. Helteisestä säästä huolimatta paikka oli pullollaan ihmisiä. Jonotus oli väistämätöntä, mutta tästä huolimatta monta laitetta ehdittiin koluta läpi ja kokea useita vatsanpohjaa kutittavia hetkiä.

Edellisestä kerrasta oli taas tovi vierähtänyt. Liki parisen vuotta ja tällä kertaa kaikki kolme olivat tiukasti asian ytimessä. Edelliset kerrat, kun ovat olleet lähinnä karusellissä, possujunassa ja törmäilyautoissa pyörimistä.

Duosta toinen oli ylittänyt maagisen 120cm rajan, joka mahdollistaa liki kaikki laitteet poislukien aivan hurjimmat. Mummo taisi olla iloinen, että toinen vielä jäi tuon rajan alle, niin pääsi hiukan helpommalla pyörityksellä. Isoveljen perässä, kun toinen neideistä, ehkä pienestä näyttämisen halustakin, kolusi niin salamat, vuoristoradat kuin viikinkilaivat läpi. Siinä sitten välillä kiljuttiin silmät kiinni viereikkän niin äiti kuin tytär. Mutta hauskaa oli, äidilläkin.

Mutta edelleen rakastan Linnanmäkeä. Siellä on kaikille kaikkea, niin hurjapäille kuin vähemmän rajummasta menosta tykkäävillekin sekä niille ihan pienille. Ykkönen sai oikean huvipuisto pureman, sillä tyyppi haluaisi nyt koluta läpi niin Särkänniemet kuin PowerParkit. Lippujen hinnoista voisin kirjoittaa, vaikka kuinka pitkälti, sillä kyllähän noihin huvipoistoihin saa uppoamaan euron jos toisenkin. Yksi kesässä mahtuu omaan budjettiin, mutta paljon on tullut luettua, että nuo suolaiset hinnat sulkevat osalta nämä huvitukset täysin pois, valitettavasti.

Oletko käynyt jossain huvipuistossa tänä kesänä ? Ja mitä mieltä olet lippujen hinnoista: edulliset, sopivat vai liian kalliita ?

Mutta se täytyy kyllä todeta, että huvipuistossa toteutuu kyllä sanan varsinaisessa merkityksessä sanonta, kasva isoksi älä aikaisuikseksi. Sen verran hyvin, siellä itsekin taantuu intopiukena juoksemaan laitteelta toiselle. 

-Kirsi

Ravintolavinkkejä Tallinnaan

tiistai 24. heinäkuuta 2018

 




Nyt täytyy tunnustaa, että tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun tutustuin Tallinnan ravintola tarjontaan. Samalla mietin, että  mitenkä halpaa syöminen on Tallinnassa on ollut aikaisemmin, kun nytkin tuntui, että hinnat olivat varsin maltilliset. Vertailupohjana Högsåran saarella syöty saaristolaispyötä lounas, joka yhdelle henkilölle kustansi 38 euroa. Meidän kallein ateria neljältä (tosin 3 lasta) taisi olla 42 euroa yhteensä. 

Yhdeksän vuotta sitten, kun vierailin Tallinnassa ensimmäistä kertaa, olimme Matka Vekan pakettimatkalla. Majoituimme Kalev Spa hotellissa ja hintaan sisältyi puolihoito. Muualla ei tullut tuolloin käytyä syömässä, vaikka hinnat siihen aikaan tuskin olisivat olleet tähtitieteelliset. Lisäksi muistelen, että hotellin ateriat olivat melko mitään sanomattoman makuisia. 

Syksyllä pari vuotta sitten, oli booking.comin kautta varattuna yksityinen huoneisto ja ateriat syötiin siellä. Oikea kunnon budjettimatkailu siis. Tälläkin kertaa olin varannut yksityisen asunnon. Ajatuksena, että ainakin osan aterioista söisimme siellä. Nyt kuitenkin mukavuudenhalu meni säästämisen edelle ja päädyimme syömäään ravintolassa. Kokkailua ja siivoamista, kun saa tehdä ihan tarpeeksi kotonakin. 

Koska majoituimme ihan Telliskiven läheisyydessä, niin F-Hoone oli pakollinen käyntikohde. Sen verran paikkaa on hypetetty vuosien saatossa somessa ja se taisikin olla Telliskiven ensimmäisiä ravintoloita, josta alueen suosio on pikkuhiljaa lähtenyt kiitolaukkaan. 

Nyt, kun F-hoonesta lukee arvosteluja on alkanut nousta esiin myös soraääniä, laatu vaihtelevaa ja palvelu hidasta. Olimme aamupala aikaan liikenteessä, joten päätimme kokeilla Smoothie bowlia. Ruuhkaa ei ollut. Tarjoilija hoiti tilauksen nopeasti, mutta kulhojen tulo oli ainakin lasten mielestä liian hidasta. Itse smoothie bowl taas oli oikea pettymys. Jo ulkonäkö oli luotaan työntävä. Vihreä mössö kreikkailaisen jugurtin ja marjojen päällä. Tämä nyt ei sinänsä allekirjoittanutta säikäytä, mutta se mössön maku oli myös jotain käsittämätöntä. Se pilasi koko annoksen, sillä alla oleva jugurtti ja marjat olivat ihan hyvää tavaraa. Jos mössö olisi ollutkin vain pinaattia tai muuta vihreää kasvista, olisi maku voinut olla ihan hyvä. Sen verran on tullut kurkusta alas kaadettua erilaisia vihermehuja ja smoothieta, että nämä itsellään ovat mielestäni aivan hyviä. Mutta nyt tuo kasvismössö oli pilattu jollain mausteella, josta en täysin varmasti osaa sanoa, että mitä se oli. Muistutti aavistuksen valkosipulia, mutta maku vivahti myös aavistuksen herbamareen. Joka tapauksessa lapsilta nämä jäivät syömättä.

Mutta tuo Miljöö. Se on  aivan ihastuttava ja jo sen takia kannattaa antaa paikalle mahdollisuus. Myöskään hinnat eivät ole päätähuimaavat. Itse olisin halunnut käydä vielä testaamassa varsinaisen menuun, mutta kriittinen kanssamatkustaja asiakaskuntani torppasi idean.




Myöskin Telliskiven alueella sijaitseva latinalais amerikkalaista ruokaa tarjoileva  La Tabla ravintola, oli sen sijaan positiivinen yllätys. Lapset ihastuivat paikkaan niin kovin, että täällä söimme kahtena iltana. Asiaan saattoi vaikuuttaa se, että listalta löytyi itsetehdystä limonadista oleva lasten drinkki, joka valloitti kaikki kolme. Mutta myös paikan leikkipaikka vei voiton F-hoonen vastaavasta ja sieltä löytyi isommallekin rubiikin kuutio pähkäiltäväksi.

Ensimmäisen illan tarjoilija oli myöskin ihana. Otti heti lapset huomioon, tuoden värityskuvia. Ja muutenkin palvelu pelasi sutjakasti. Toisena iltana palvelun nopeus sai roppakaupalla miinuspisteitä.  Sattuman kauppaa siis palvelun nopeus, mutta ruoka oli molempina iltoina erittäin maittavaa ja laadukasta. Niin isojen kuin pienten. Lisäksi toisen illan salaattiannos oli niin valtva, että hyvä kun sen jaksoi syödä.



Vuokraemäntämme suositteli ruokailua Telliskiven alueella, keskustaa edullisempien hintojen takia. Yhtenä päivänä kuitenkin päädyimme ruokailemaan myös Tallinnan vanhaan kaupunkiin, kun Energian Oivalluskeskuksessa vierailun jälkeen alkoi olemaan sen verran kova nälkä ja väsymys, että oli tarvetta etsiä mahdollisimman nopeasti ja likeltä ruokailupaikka. 

Heinäkuisena päivänä ihmisiä oli liikkeellä paljon ja moni paikka tupaten täynnä. Kuin sattumalta päädyimme ClayHills Gastropubiin, jonka sisätiloissa oli vapaata tilaa ja myöskin tarpeeksi viileää. Paikka oli vain muutaman kivenheiton päästä Raatihuoneen torilta, mutta silti hinnat olivat kohtuulliset ja lisäksi ruoka erittäin maittavaa. Oma Chips and fish annos oli oikein hyvä, samoin lasten burgeriannokset. Ykkönen, joka nykyisin inhoaa Hesen ja McDonaldsin hampurilaisannoksia, söi tämän hyvällä ruokahalulla ja ranskalaisista nyt ei voi puhua samana päivänä. Jos siis etsii keskustan tuntumasta kohtuu hintaista paikkaa, niin tälle paikalle iso suositus. Pisteenä iin päälle nopea palvelu ruuhkasta huolimatta ja oikein mukava sekä rempseä tarjoilijakin sattui kohdalle, joka oli lasten mielestä vähän hassukin. 

-Kirsi

Hetkiä Tallinnasta

maanantai 23. heinäkuuta 2018




 


Ensimmäinen lomaviikko meni suurimmaksi osaksi Tallinnassa. Matkustuspäivinä kadehdin pääkaupunkiseudulla asuvia. Mitenkä helppoa vain suunnata satamaan tai lentokentälle ilman ylimääräisiä säätämisiä ja monen tunnin matkustusta jo kotimaassa. Usein jännityksen takia huonosti nukuttu yö takana, päivän tai puolikkaan matkustus ennenkuin perillä kohteessa, niin takuuvarmasti on jokainen väsynyt, ärtynyt ja kiukkuinen. Siinä sitä miettii, että kenenkä hieno idea tämä taas oli, mutta onneksi uni ja lepo kuitenkin korjaa tilanteen. Ja siinä vaiheessa se matkustaminen tuntuu taas maailman parhaimmalta idealta ja lomamoodiin pääsee samantein, toisin kuin jos sen loman aloittaisi puhtaasti koti ympyröissä.




Tämä kerta oli minulle kolmas käynti Tallinnassa. Mikään kokenut Tallinnan matkailija en siis ole. Aikaisemmin olen ihaillut kyllä vanhan kaupungin kauneutta, mutta tällä kertaa rakastuin koko kaupunkiin.

Hotellin sijasta majoitumme Airbnn:n kautta yksityiseen asuntoon. Sijainti osui napakymppiin. Asunnon ikkunasta näkyi Balti Jaam torg, rautatieasema, Toompean mäen muurit ja Olavin kirkko. Telliskiven trendikäs hipsterialue edullisini ravintoileineen ihan pienen kävelymatkan päässä. Raitovaunu pysäkki melkein tien toisella puolella. Itse asuntokin oli kaikin puolin napakymppi, uusi ja moderni.







Vielä yhdeksän vuotta sitten sain kylmiä väreitä, kun kuljimme asematunnelin alitse. Ei olisi pieneen mieleenkään tullut kulkea sieltä ilta yhdeksan jälkeen ja vielä lasten kanssa. Nyt suurin osa liikkuvista ihmisistä taisi olla turisteja, jotka suuntasivat Telliskiven alueelle syömään. Tunnelissa katumuusikko nosti tunnelmaa soitollaan ja toinen neiti tätä kovasti ihasteli.





Tutustuin myös ensimmäistä kertaa Tallinnan julkiseen liikenteeseen ja se osoittautui varsin toimivaksi. Busilla suuntasimme mm. eläintarhaan. Tämä hieman jännitti etukäteen, mutta bussissa oli reaaliaikainen infotaulu ja zoo pysäkki oli siihen erikseen merkitty. Muuten liikuimme pääasiassa raitiovaunulla, jonka avulla pääsi esim. kulkemaan Stroomin uimarannalle Koplin suunnassa ja liki Ulemisten ostoskeskusta. Ratikalla olisi päässyt näppärästi myös Kadriorgin puistolle, mutta sen jätimme tällä kertaa välistä.

Erityistä plussaa Tallinnan joukkoliikenteelle siitä, että yhdellä ja samalla matkakortilla voi maksaa useamman ihmisen liikkumiset ( aina kuuden henkilön) eikä jokaiselle tarvitse hankkia omaa korttia (Uhiskaart). Tämä on erityisen kätevää, kun on liikenteessä lasten kanssa.

Tallinna en malttaisi odottaa, että seuraavan kerran jälleen näemme.

-Kirsi