Hei, hei elokuu

Sinne meni elokuu. Säiden puolesta kesän paras kuukausi. Syksy alkaa tässä vaiheessa vuotta olla selvästi aistittavissa. Avonaisesta takaovesta hohkaa kylmää ilmaa. Maa paljaiden jalkojen alla tuntuu päivälläkin viileältä. Lehdet ovat alkaneet pikkuhiljaa muuttaa väriään ja osa niistä on varissutkin maahan. Haikeudella on myönnettävä, että kesä alkaa olla ohi.

Vielä hetkeksi kuvakollaasin muodossa mieli palailee elokuun lämpöisiin päiviin ja kivoihin hetkiin. Elokuussa meillä :

KÄYTIIN VÄSKIN SEIKKAILUSAARESSA

LEIVOTTIIN MUSTIKKAPIIRAKKAA JA TEHTIIN VANILJAKASTIKETTA

VIETETTIIN VIIMEISIÄ KESÄLOMAN PÄIVIÄ

LASKEUDUTTIIN RUOHONJUURITASOLLE 

JAETTIIN OHJETTA DIY PANNULAPPUUN

KÄYTIIN LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEOSSA

IHASTELTIIN ELOKUUN KAUNEUTTA

 OLTIIN HELIKOPTERIN KYYDISSÄ

  ELETTIIN TAVALLISTA ARKEA KIIREINEEN

TEHTIIN KESÄKURPITSAKIEKKOJA TOMAATILLA JA JUUSTOLLA  

Muiden elokuun hetkiin voit käydä tutustumassa täällä.

Kesäkurpitsakiekot tomaatilla ja juustolla

Helppoa, hyvää ja nopeaa. Sopii joko iltapalaksi, pikkuherkutteluksi tai lisukkeeksi ruualle. Meillä näitä kesäkurpitsakiekkoja tomaatilla ja juustolla on ollut tarjolla muun muassa lihapullien kanssa.  Aina ei jaksa mennä lihapullat ja spagetti linjalla.

Tarvitset vain kesäkurpitsan, tomaattia, juustoa, öljyä ja mausteita oman maun mukaan. Itse olen ripotellut keskurpitsojen päälle öljyllä voitelun jälkeen herbamaren yrttisuolaseosta ja provencen yrtit mauste on myös ikisuosikki, jota laitan vähän ruokaan kuin ruokaan. Sitten päälle tomaatti ja juustoviipale/juustorastetta. Uuniin 200 asteeseen, noin 10-15 min ja valmista tuli. Bon Appetit ja iloa viikonloppuun.

Silverjungle AW15: omat suosikit

Silverjunglen syksy-talvimallisto ilmestyi 19.8 ja täytyy sanoa, että talvimallisto oli positiivinen yllätys. Sieltä löytyi monta ihanaa vaatetta niin tytöille kuin äidille. Myös pojille oli kivoja tähtikuosi vaatteita. Harmi vain, että se mikä on äidistä hyvännäköistä, ei sitä ole kakkosluokkalaisen pojan mielestä. Siispä keskityn äitien ja tyttöjen mallistoon, sillä luulen, että jotain näistä tulee meillekin hankittua.

Silverjungle on kotimainen yritys, jonka tuotteet valmistetaan Portugalissa, Englannissa ja SriLankassa. Kaikki tuotteet ovat Öko-Tex sertifioituja. Yrityksen ideologiana on tarjota ekologisesti, esteettisesti ja eettisisti tuotettuja tuotteita. 

Minulle Silverjungle ei ole täysin uusi merkki, vaan tytöillä on ollut aikaisemmin hameita, tunikoita, sukkahousuja ja paitoja kyseiseltä merkiltä. Naisten mallisto on aiemmin käsittänyt pari vaatetta, joten tämän syksyn naisten malliston laajentuminen oli kiva yllätys. Naisten mallisto vaikuttaa kuvien perusteella rennolta ja naiselliselta. Ja raidat purevat minulle aina. Alla löytyy muutama oma suosikki Silverjunglen uudesta naisten syksy-talvi mallistosta. Kynähame, raitafrillapaita, raitainen neuletakki ja nuo peruspaidat olisivat kyllä ihan kiva lisä vaatekaappiin.

 

  

 

Kiireinen arki

Viime viikko ei todellakaan lukeutunut perinteisiin arkiviikkoihin, vaikka sitä normiarkeakin pyykinpesuineen, harkkoineen yms. mahtui mukaan. Oli sairaalareissua tiputuksineen, yllättävää omaa aikaa arki-iltana (mitenkä se ilta tuntui pitkältä, ihmekös sitä nuorempana ennen lapsia tuntui ehtivän vaikka sun mitä) ja helikopterilla lentelyä Turun taivaan yllä. Tällä viikolla ollaan vahvasti laskeuduttu siihen normaali arkeen kiinni.

Normaali arki. Näin ruuhkavuosissa se tuntuu välillä olevan yhtä kiirettä. Kiirettä kouluun, päiväkotiin, töihin. Näiden jälkeen kiire kotiin, nopeasti ruokaa, jonka jälkeen harrastuksiin. Tälläkin viikolla, joka ilta on mennyt jalkapallokentän laidalla.  Ei meillä hirveästi ole päiviä, jolloin ei jotain harrastusta olisi, kun tyttöjen tanssi ja jumppa parin viikon päästä alkavat. Lisäksi toinen tytöistä on ilmaissut kiinnostusta päästä ratsastamaan. Toisaalta, jos lapset haluavat harrastaa ja sitä mielellään tekevät, niin tämän heille mielelläni mahdollistan. Tulin nimittäin toissapäivänä valtavan surulliseksi, kun näin jalkapallokentän läheisyydessä nuorisoa tiistai iltana kaljapullot kädessä. Ei vaikuttanut näiden lasten tulevaisuus kovin loistavalta.

Ja ne kotityöt. Nekin pitäisi jossain välissä tehdä. Pyykinpesut hoidan yleensä etäpäivinä, jolloin saatan pyörittää useamminkin koneellisen. Välillä teen viikonloppuna ruokaa valmiiksi arkea varten. Kaikesta kiireestä huolimatta meillä harvoin syödään eineksiä. Jostain syystä olen halunnut panostaa hyvään ruokaan. Siisteys on ehkä se mistä, meillä arkena tingitään, kun aika ei vaan kaikkeen riitä. Tavaroita siis saattaa löytyä epämääräisistä paikoista ja tiskiallas täyttyä astioista.

Pieni Lintu-blogin tämän viikon maktrotex-haasteen aihe on Minun arki. Muiden arkeen pääset kurkkaamaan täältä.

 

Ei ihan tavallinen lauantai

Eilinen ei ollut ihan tavallinen lauantai. Meillä oli esikoisen kanssa mahdollisuus päästä helikopterilennolle, joka oli aika hieno kokemus. Totta puhuen minun ei tuonne alunperin pitänyt mennäkään, vaan sen piti olla esikoisen ja miehen juttu, mutta mies paralla on nyt se sama flunssa, jota itse sairastin hartaudella viisi viikkoa.

Hieman kyllä etukäteen jännitti niin äitiä kuin poikaa. Itse olen sentään ollut useasti lentokoneen kyydissä, mutta lapsista kukaan ei ole ollut edes tavallisessa matkustajakoneessa.  Olihan se erilaista, kuin lentokoneessa. Nousu oli tasaisempaa. Meteli oli kova, joten korvakuulokkeet olivat välttämättömät. Näkymät oli hienot ja muutaman hienon kaarroksenkin lentäjä teki. Kertakaikkiaan upea elämys ja olen erittäin iloinen, että tällaisen mahdollisuuden sain kokea. Esikoinen on aiemmin hieman pelännyt ajatusta lentokoneessa matkustamisesta. Nyt se ei enää kuulema pelota ollenkaan. Niin huisin, hienon jännää oli.

MakroTex: Elokuu

Tällä viikkolla Makrotex-haasteen aiheena oli elokuu. Muiden näkemyksiä aiheesta pääset katsomaan tästä.

Elokuu on viimeinen kesäkuukausi ja etenkin aamuisin lähestyvän syksyn pystyy hyvin aistimaan. Yöt alkavat olla viileitä ja kosteutta on ilmassa. Aamulla kesämekko tuntuu hieman liian vähältä, vaikka auringon alkaessa lämmittää asu on juurikin sopiva. Useimmiten elokuun säät ovat olleet mitä parhaimpia ja tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Elokuu onkin heinäkuun jälkeen yksi lempikuukausistani.

Elokuu on satokuukausi. Vilja kypsyy. Marjakausi on parhaimmillaan. Aluksi mustikat ja vadelmat. Pikkuhiljaa myös puolukat kypsyvät. Kanervat alkavat kukkia ja meidan pihasta näkyykin upea violetti kanervameri viereisellä metsäaukiolla.  Omassa pihassa pensashanhikit kukkivat parhaimmassa loistossaan ja tämä pensas ilahduttaa keltaisella kukallaan pitkälle syksyyn. Myöskin auringonkukat aukeavat parhaimpaan loistoonsa.

 

Luostarinmäen käsityöläismuseo

Meidän piti käydä Luostarinmäen käsityöläismuseossa jo kesälomalla. Koska loma ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, jäi museossa silloin käymättä. Eilen iltapäivällä aurinko hemmotteli ja meillä perheen tytöillä ei ollut ihmeempää tekemistä, joten päätimme vihdoinkin toteuttaa museokäynnin.

Luostarinmäen käsityöläismuseo sijaitsee noin kilometrin päässä Turun kauppatorilta. Katujen varsilta löytyi suhteellisen hyvin viikonloppuna parkkipaikkoja. Kauppatorilta alueen viereen pääsee kätevästi bussilla. Alue on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka on säilynyt vuoden 1827 tulipalosta. Käsityöläismuseon alueella sijaitsevat talot ovat yli 200 vuotta vanhoja, joten historian havina on vahvasti läsnä.

Nämä museon alueella olevat yli 200 vuotta vanhat talot sijaitsevat alkuperäisellä paikallaan ja niihin on sisustettu sekä käsityöläisten asuntoja, että heidän verstaitaan. Alueelta löytyy yli 30 eri alan verstasta, joista saa hyvän kuvan esiteollisen ajan kaupunkilaiskäsityön historiasta. Alueella sijaitseva merimiehen talo on ollut Mauri Kunnaksen innoituksen kohteena, kun hän on kirjoittanut Koiramäen lapset kaupungissa kirjaansa ja kirjasta löytyy yksityiskohtia juurikin tuosta talosta sekä sen pihapiiristä. Nyt tämä meidänkin kirjahyllystä löytyvä kirja, saa ihan uusia ulottuvuuksia.

Itse pidän historiasta. Historia oli aikoinaan yksi reaaliaineista, jonka kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa. Rakastan erityisesti vanhoja linnoja. Versailles oli oikea linnojen paratiisi tällaiselle linnafriikille kuin minä.

Hieman jännityksellä odotin, että miten tytöt viihtyvät museossa. Ja he viihtyivät loistavasti. Oikeastaan he olivat ihan haltioissaan paikasta, mikä yllätti tämän äidin ihan täysin. Tosin välillä neidit olivat vähän liiankin uteliaita, sillä kaikenmoiset salvalla lukitut jutut ja laatikot kiinnostivat ihan liikaa. Kaiken kaikkiaan museokäynti meni yli odotusten ja ei saatu edes mitään tuhoa aikaiseksi.

Lapsiperheille vielä extra vinkki. Jos museokäynnin jälkeen löytyy energiaa, niin 200 m päässä museosta sijaitsee kiva pieni leikkipuisto ja Vartiovuoren puistoalue.

Onko Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo muuten sinulle tuttu paikka ?

DIY pannunalusta/patalappu

Toisilla on traumoja koululiikunnasta, minulla koulun käsityötunneista. Vaikka en ollut koululiikunnassa se kirkkain tähti, niin tästä huolimatta olen aina pitänyt liikunnasta. Sen sijaan käsityötunnit olivat painajaisia. Kiitos opettajan, joka keskittyi enemmän niihin, jotka jo asiat osasivat ja tällaiset hieman peukalo keskellä kämmentä syntyneet saivat nihkeää opastusta. Ei ollut yksi tai kaksi iltaa, kun  kässän töitä kotona äidin avustuksella yritin saada valmiiksi. Tältä pohjalta on siis lähes ihme, että olen alkanut myöhemmällä iällä tuntea hienoista kiinnostusta käsitöitä kohtaan. Ihailen muiden kauniita töitä ja salaisissa haaveissani toivoisin itsekin osaavani surauttaa tytöille tuosta vaan kauniita mekkoja tai neuloa itselleni pitsikuvioisia villasukkia.

Sukkia en edelleenkään osaa neuloa. Pari kertaa olen kyllä yrittänyt. Ensimmäisen kerran seurustelun alkuvaiheessa yritin tehdä miehelle sukat. Sain toisen valmiiksi (ei mitään kaunista jälkeä), toinen pari ei valmistunut koskaan. Jokunen vuosi sitten yritin sukkien tekemistä uudelleen. Tällä kertaa sain jopa molemmat parit valmiiksi asti, mutta edelleenkin ne olivat aika kauheat. Sen sijaan kaulaliinoja ja pipoja neulon mielelläni.  Molemmat onnistuvat kohtuullisesti ja olen käyttänyt tekeleitäni ihan julkisesti. Varsinkin yksi ruskea valkoa sävyinen kaulaliina oli pitkään yksi lemppareistani.

Reilu vuosi sitten tein ontelokuteesta koristetyynylle päällisen. Tästä jäi kudetta tähteeksi ja kesälomalla keksin tehdä näistä jämistä pannunalustan/patalapun. Helppoa ja nopeaa. Onnistuu  hieman huonommaltakin kädentaitajalta. Yleensä neulontainnostus eli neuloosi iskee syksyn tullen. Nyt olin innostukseni kanssa reippaasti etuajassa. Pannunalustaan tarvitset ontelokudetta ja neulepuikot ( itse käytin 7 puikkoja). Tee n. silmukkaa ja neulo aina oikeaa neulosta niin kauan, että lappu suunnilleen muistuttaa neliötä. Tämän jälkeen päätä neulomus.

Nyt suunnittelen, että tekisin kaksosneideille syksyksi/talveksi tuubikaulahuivit. Joten jos sinulla on rautalankaohje tuubihuiville, niin tämä otetaan ilolla vastaan.

Flow ja kuvia ruohonjuuritasolla

Seikkaluni suomalaisen kosmetiikan parissa jatkuu. Kaksi ja puoli kuukautta on mennyt hyvin. En ole sortunut ulkomaisen kosmetiikan houkutuksiin, lukuunottamatta kesäkuun alussa laivalta ostettua hajuvettä. Meikkien saralla luottomerkkini on todella pitkään ollut englantilainen mineraalimeikkisarja LilyLolo (postaus aiheesta), jonka valikoimasta löytyy kaikki mitä meikin tekemiseen tarvitaan. Eniten kokeiluni alussa huolettikin se, että löytyykö loppuvalle mineraalipohjalle suomalaista vastinetta. Onnekseni törmäsin kotimaiseen Flow-kosmetiikkamerkkiin, jonka valikoimista löytyi myös mineraalimeikkejä. Valikoima ei ole yhtä kattava kuin LilyLololla. Tällä hetkellä Flow kosmetiikan mineraalimeikeistä löytyvät mineraalipuuteri, aurinkopuuteri ja poskipuna parissa sävyssä. Toivottavasti valikoima laajenee, sillä lyhyellä käyttökokemuksella olen ollut tähän kotimaiseen 100% mineraalimeikkipohjaan tyytyväinen. Jatkossa tulen luultavasti käyttämään mineraalimeikkipuuterina tätä Flow kosmetiikan tuotetta ( INCI: mica, zinc oxide (CI77947), titanium dioxide ( CI77891), iron oxides; CI77492, CI77491, CI77499.Ei talkkia tai Bismuth Oxychloridia! Aurinkosuojakerroin noin 15), mutta LilyLolon kattava valikoima takaa sen, että sekään ei unohduksiin jää.

Flow kosmetiikan valikoimassa on ihastuttanut myös piparminttu jalkavoi. Lisäksi olen kokeillut ruusuvettä ja kasvosaippuaa. Nämäkin molemmat ihan hyviä tuotteita. Jos jollekin Flow kosmetiikka ei ole tuttu yritys, niin kyseessä on suomalainen yritys, jonka tuotteet myös valmistetaan Suomessa. Tuotteet on valmistettu luonnonmukaisista raaka-aineista. Ne eivät sisällä synteettisiä haju- säilöntä- ja väriaineita eivätkä parabeeneja tai mineraaliöljyjä. Tuotteita ei ole myöskään testattu eläinkokein. Sopii minulle erittäin hyvin.

Pieni Lintu-blogin tämä viikon Makrotex-haasteena on ruohonjuuritasolla. Sen innoittaman innostuin kuvamaan mineraalimeikkipuuteria ulkona, jonka lisäksi tuli napsittua muitakin teemaan sopivia kuvia. Tytöt katsoivat hieman ihmeissään, kun kuvasin tuota mineraalimeikkipuuteria ulkona, mutta pieninä naisina heillä riitti hommaan enemmän ymmärrystä. Sen sijaan pojan ilme olisi ollut näkemisen arvoinen, kun hän näki nämä kuvat, kun siirsin ne koneelle. Äiti, mitä ihme kuvia nuo ovat :).